Ryhmä tehtäviä

 Imperialismi

• Imperialismi = Siirtomaiden taloudellista ja poliittista alistamista. 
• Imperialismi alkoi 1800-luvun loppupuolella. 
• Vaikka Iso-Britannian, Saksan, Ranskan ja Belgian raaka-aineet ja markkinat olisivat riittäneet, Eurooppa halusi lisää talouskasvua. Nämä maat jakoivat keskenään Kaakkois-Aasiaan, Intian ja Afrikan.
• Euroopan maat saivat näistä siirtomaista teollisuuteen tarvittavia raaka-aineita ja ruoka-aineita, kuten teetä, kahvia, sokeria, viljaa ja hedelmiä.
• Euroopan maiden etu aseellinen ylivoima ja kehittynyt tekniikka.
• Vaativat Afrikkalaiset ja Aasialaiset työskentelmään.
• Siirtomaa kaudella siirtomaihin luotiin valtiollinen järjestelmä, joka mahdollisti koulujen ja sairaaloiden perustamisen sekä taloudellisen kehittymisen. Emämaiden ehdoilla ja emämaiden eduksi.
• 1960- luvulla siirtomaat alkoivat itsenäistymään, mutta ovat silti riippuvaisia emämaistaan nykyäänkin. 
• Entiset siirtomaat tuottavat nykyäänkin teollisuus raaka-aineita, joita myydään ulkomaille. 

Merkantilismi

. vallan kasvu, kansallisvaltioiden synty ja siirtomaiden lisääntyminen johtivat merkantilismiin
· itsevaltiuden ajan kauppa- ja teollisuuspolitiikka, joka vallitsi 1600-1800-luvun alku
· tavoitteena lujittaa valtiota ja pitää vienti tuontia suurempana
· taustalla löytöretket, jotka vilkastuttivat kauppaa ja ohjasivat varoja hallitsijoille --> itsevaltius ja
  hallitsijat organisoivat hallintoa
· tuontia rajoitettiin tullein ja tuontikielloin
· saaduilla varoilla rahoitettiin sotia ja muita valtiollisia menoja
· oman tuotannon tukeminen ja vientituotteiden suosiminen
· seurauksena kova kilpailu siirtomaista ja valtioiden keskenäisen kilpailun koveneminen
· myönteisiä seurauksia olivat yhtenäisen talousalueen synty sekä teollisuuden ja kaupan
  kehittyminen

Naisten asema teollistuvana aikana

-teollistumisen myötä naisten asema yhteiskunnassa parani

-naiset saivat työstään palkkaa, kuitenkin vain puolet miesten palkasta

-naiset työskentelivät mm. siivoojina, ompelijoina, keittäjinä, tarjoilijoina

-ajateltiin kuitenkin yhä, että naisen tulisi pysyä kotiäitinä

-naiset halusivat työelämään muuttaakseen perinteitä sekä nostaakseen taloudellista itsenäisyyttä

-kouluttautuneet naiset alkoivat järjestäytyä ja vaatia yhteiskunnallisen ja taloudellisen aseman parantamista

-naisasialiike alkoi puuttua naisten koulutuksen ja poliittisen aseman epäkohtiin

-1848 pidettiin esimmäinen naisten epäkohtia käsittelevä kokous Yhdysvalloissa

-Suomi ensimmäinen maa euroopassa joka antoi äänioikeuden naisille v. 1906

-englannissa taistelu naisten äänioikeuksista oli suffragettien harteilla

suffragetti= nimitys jota käytettiin Britanniassa naisten äänioikeutta vaativista naispuolisista aktiiveista

Teollistumisen seurauksia

• Maaseudun koneellistumisen jälkeen maailman väkiluku kasvoi ja ihmisiä alkoi muuttamaan paljon kaupunkeihin.
• Kaupungeissa hygienia heikkoa ja työolosuhteet huonot.
• Teollisuustuotteet halpenivat massatuotannon ansiosta -->käsityöläiset menettivät työpaikkansa.
• Teollisuuskaupungit kasvoivat hallitsemattomasti ja teollisuusjätteet johdettiin jokiin --> puhtaan veden puute --> taudit levisivät. Ilma saastui noesta --> keuhkotauti yleinen kuolinsyy.
• Sääty-yhteiskunta mureni varallisuuden merkityksen kasvaessa.
• Syntyi ammattiyhdistyksiä ajamaan työläisten etuja.
• Karl Marx kehitti sosialismin tavoitteenaan kapitalismin murentaminen ja työläisten vallankumous --> lopulta kommunismi, jossa valtio omistaa maat ja tuotantovälineet.
• Työväenpuolueet omaksuivat sosialismin perusideanaan.

Tuotanto tehostuu

• Tekstiiliteollisuudessa koneellistuminen oli merkittävä sysäys työn tuottavuuden kasvulle.

• Tämä johti puuvillan kysynnän lisääntymiseen.

• Ensimmäiset koneelliset kangaspuut patentoitiin Englannissa vuonna 1785.

• Tehtaat alkoivat tuottaa myös metallisia tuotteita, joka johti metallin kysynnän kasvuun.

Tästä seurasi muun muassa hyörylaivojen keksiminen.

• 1800-luvulla hyörykonetta alettiin käyttämään muillakin teollisuuden aloilla ja liikenteessä.

• Rautiestä tuli merkittäviä teollisuuden edistäjiä, sillä niitä pitkin kuljetettiin raaka-aineita, koneita ja tavaroita.

Löytöretkeilijöitä

Henrik Purjehtija

-Oli portugalilainen prinssi
-Teki 7 menestyksellistä matkaa vuosina 1421-1433

Vasco da Gama
-Portugalilainen tutkimusmatkailija
-Ensimmäinen, joka purjehti Euroopasta Afrikan ympäri Intiaan
-Teki kolme tutkimusmatkaa

Fra Mauro
-Munkki, joka asui Venetsisassa
-Teki kartan 1450- luvulla

Kristoffer Kolumbus
-Genovolainen tutkimusmatkailija
-Ylitti Atlantin ja saapui Amerikkaan 1492 etsiessään Intiaa.
-Kolumbus kävi Amerikassa neljästi.

Bartolomeu Dias
-Porutglailainen löytöretkeilijä
-Ensimmäinen, joka purjehti Afrikan eteläkärkeen.

Fernão de Magalhãs
-Portugalissa syntynyt sotilas ja löytöretkeilijä
-Ensimmäinen, joka purjehti maailman ympäri.

Amerigo Vespucci
-Italialainen löytöretkeilijä
-Teki useita matkoja Keski- ja Etelä-Amerikkaan vuosina 1501-1502

5: Löytyretket

1. Uusi aika alkaa 
Miksi löytöretkille?
• Löytöretkistä alkoi Euroopan nousu maailman johtavaksi mantereeksi. Löytöretket globaalisaation (=maapalloistuminen, maailman laajentumista) alku.
Kiinnostuksen takana:
• Seikkailunhalu, uteliaisuus, halu levittää kristinuskoa, halu rikastua.Asuin- ja viljelyalueiden tarve.
• Uusien markkina-alueiden ja raaka-aineiden saanti.Syy: Eurooppaan suuntautuva maustekauppa oli tyrehtynyt idässä.
• Tekninen kehitys maanviljelyssä ja sodankäynnissä.
• Merenkulkua helpottavat keksinnöt (astrolabi, kompassi) laivojen purjehduskyvyn parantuminen (karaveli). 
• Päämääränä yhteyksien luominen Kiinaan ja meritien löytäminen Intiaan.
. Löytöretket nivoutuivat osaksi kristillistä lähetystyötä sekä valtioiden talous-, sotilas- ja turvallisuus- poliittisia näkökohtia. 

2. Löytöretkeilijöitä
• Bartolomeu Diaz: Afrikan eteläkärjen ympäri
• Vasco da Gama: Meritie Intiaan
• Fernao de Magalhaes: Maailmanympäripurjehdus
• Kristoffer Kolumbus: Amerikan löytäminen

3. Seuraukset alkuperäisväestölle
• Alkuperäisväestön kohtelu julmaa.
• Kulkutaudit tappoivat intiaaneja.
• Alkuperäisväestön lukumäärä romahti.

• Eurooppalaisten laivat tykkeineen ylivoimaisia maailman merillä.
• Aseylivoima ja alkuperäisväestön keskinäinen hajanaisuus.
• Viljelmillä työskentelevät ihmiset eurooppalaisten halpaa työvoimaa, pakkotyötä.
• Epäinhimilliset kuljetukset, orjien kohtelu raakaa.
• Orjakauppa väheni vasta 1800-luvulla.

4. Seuraukset taloudelle
• Atlantista tuli uusi merkittävä kaupan väylä Välimeren sijaan.
• Maailmankaupan kasvu. Rikkauksia (raaka-aineita ja jalometalleja) laivojen mukana Eurooppaan.
• Hopean ja kullan määrä kolminkertaistui Euroopassa 1500-luvulla.
• Löytöretkien seurauksena eurooppalaiset omivat merkittävimmät kauppareitit.

• Siirtolaisuus Euroopasta uusiin alusmaihin kasvoi.
• Valtava ekosysteemin muutos.
• Eurooppaan tuotiin vallatuilta alueilta uusia nautinto- ja hyötykasveja.
• Eurooppalaisten kulutus kasvoi à suurtuotanto käyntiin Amerikassa, Aasiassa.

5. Muita seurauksia
• Ihmisten maailmankuva avartui, maapalloa yhdistävä kehitys alkoi.
• Uudet mantereet kartoitettiin.
• Silti valloitukset eivät juuri ulottuneet sisämaahan.

6. 1600 - 1700 lukujen talouselämä
• 1600-luvulla väestönkasvu hidastui.
• Suomessa katovuodet 1695-97. (1/4 †)
• Katoa seurasivat usein nälänhädän lisäksi tauti- ja kuolonvuodet.
• Maataloudessa heikko tuottavuus.
• Eri puolilla Eurooppaa vaihtelevia viljelymenetelmiä, jotka pysyivät pitkälti samoina vuosisatojen ajan.
• Tuuli- ja vesivoiman käyttö energianlähteenä vähäistä.
• Englanti oli merkittävä kivihiilen ja villanviejä, Hollanti laivanrakentaja.
• Ruotsi oli tärkeä rautamalmin ja puun tuottaja.

7. Merkantilismi
• Taloudellinen ajattelu, joka vallitsi 1600- 1700 -luvuilla.
• Taustalla hallitsijoiden vallan kasvu, kansallisvaltioiden synty, siirtomaiden lisääntyminen
• Valtion vienti piti saada tuontia suuremmaksi.
• Kauppakomppanioille annettiin monopoleja.
• Seuraukset: kilpailu siirtomaista kiristyi, yritysten keskinäinen kilpailu vaikeutui.
• Myönteistä: yhtenäisen talousalueen, teollisuuden ja kaupan kehittyminen.
• Ranskasta Euroopan johtava valtio. Colbert (1619-83).
• Kapitalistinen järjestelmä yleistyi.

8. Maailmantalouden vaikutukset 1600-luvun Eurooppaan
• Löytöretket vilkastuttivat kauppaa, vahvistivat rahataloutta.
• Alkoi syntyä kansallisvaltioita Tietoisuus oman kansan erityispiirteistä kasvoi.
• Kuninkaan vallan vahvistuminen johti monissa maissa itsevaltiuteen.

9. Sääty-yhteiskunta alkaa murtua
• Kehityksen taustalla oli kaupan, kaupunkien ja rahatalouden voimistuminen.
• Porvaristosta tuli taloudellisesti merkittävä ryhmä.
• Sääty-yhteiskunta alkoi murentua ja aatelisto menettää valtaansa.

Dokumentti tehtävien harjoituksia

1. Karttatehtävä

a. Mistä surma saapui Eurooppaan, mitä reittejä pitkin,? Selvitä myös aikataulu.

Surma tuli Aasiasta ja se leivis aluksi Itä- Euroopasta Konstantinopolista Välimereen ja sieltä se leivisi vähitellen läntisiin Euroopan maihin.
Rutto leivisi ensikisi Etelä- Eurooppaan ja Pohjois- Afrikaan vuonna 1347 ja siitä Pohjoisempaan koko ajan vähitellen. Rutto jatkoi leviämistään Espanjaan, Pohjois- Ranskaan, Keski- Saksaan ja pohjismpiin Balkanian niemiman maihin vuonna 1348. Rutto levisi pidemmälle koko ajan Pohjoiseen 1531 asti.

b. Miten rutto vaikuti keskiajan yhteiskuntaan?

Väestömäärästä n. 1/3 kuoli Euroopassa. Sairastuneet eristettiin erilaisilla säänöillä yhteiskunnasta. 

2. Tekstidokumenttitehtävä.

a. Mitä tietoja dokumentti anta rutosta?

Se, että se levisi Idästä ja levisi Länteen. Se myös tappoi paljon ihmisiä. Myös dokumentissa kerrotaan, että sairautta yhritettiin vähentää ja siltä yritettiin puolustautua pitämällä kaupunki siistempänä. Ihmiset arvelivat, että rutto oli vitsaus Jumalalta.

b. Miten musta surma vaikutti Euroopan talouteen?

Feodaalilaitos eli yhteiskunta järjestelmä romahti, vararikkoja ja työvoimalaitos.

 3. Tilastotehtävä

Maailman väestö:
Maailman väestö kasvoi 400- luvulla ja laski 500- luvulla. Senousi roimasti vähitellen vuosina 1000 ja 1400.

Euroopan väestö:
Euroopan väestö kasvoi hitaasti 300- luvultaasti 1000- luvulle. Vuonna 1000 väestömäärä nousi 80 miljoonaan vähitellen, mutta 1300- luvulla se romahti n. 20 miljoonaa. 1350- luvulla väestömäärä alkoi taas nousta hitaasti ja vuonna 1700 väestömäärä oli jo 120 miljoonaa.

Kiina:
Kiinan väestöluku pysyi tasaisena 200- 1000 luvun aikana. 100- luvulla väestömäärä alkoi kasvaa ja 1100- luvun lopussa väestömäärä oli jo 120 miljoonaa. 1200- luvulla väestömäärä romahti 30 miljoonaa. Kiinan väestömäärä nousi ja laski muutaman kerran ja vuonna 1600 väestömäärä oli 150 miljoonaa. 1600- luvulla väestömäärä laski, mutta nousi myöhemmin takaisin 150 miljoonaan.

5. Naisten asema

Naisilla ei ollut oikeuksia omaisuudesta. Vain miehellä oli oikeus päättää omaisuudesta.
Naisen käytös oli haavoittuvainen ja se piti yllä suvunkunniaa. Suvunkunnia laski naissen huonosta käytöksestä.
Naisten vastuulla oli koti, talous ja lapset. He huolehtivat terveydenhuollosta.
Naisen asema parani vähitellen.

Tehtävä: Vuoropuhelu

Papiston jäsen ja talonpoika- vuoropuhelu. Asemien vertailua.

Papisto - P
Talonpoika - T

P - Huomenta
T - Huomenta piispa!
P - Miten perheesi voi?
T-  Perhe voi hyvin, mutta ruokaa on vähän.
P - Saitteko sentää aamuksi ruokaa?
T - Syömme puuroa. Yritämme säästää koko ajan, joten syömme mahdollisimman niukasti, mutta sen verran, että jaksamme työskennellä koko päivän helteessä täällä kreivin pellolla.
P - Minulla on kellari täynnä lihaa, kanaa ja leipomosta saan joka aamu tuorretta leipää.
T - Jos minullakin olisi varaa ja mahdollisuus hankkisin perheelleni paremman elämän.
P - Mutta tärkeintä on, että pääsette tekemään työtä, jotta saatte edes jonkinlaista elantoa.
T - Saimme juuri ladon korjattua, joten nyt meidän ei tarvitse enää asua naapureillamme. Saimme nyt vasta vuoden jälkeen varaa korjaukseen.
P - Teillä on nyt katto päänpäällä ja teillä on mahdollisuus työhön minun pellollani.

4: Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä

1.Varhainen keskiaika
           .     Ei selviä valtiollisia rajoja. Yhtenäiskulttuuri. (=katollisuus, latina,
                 ammattikuntalaitos).
           .     Eurooppa keskiajan alussa vielä harvaanasuttu alue. 
           .     Mongolien uhka (Tsingis Khan). 
           .     Antiikin perintö ja kiinalaisten keskinnöt Eurooppaan arabien mukana. 

·         Rooman paavit rakensivat yhdessä  frankkien kanssa lujan valtakunnan (Kaarle Suuri, "Euroopan isä") Antiikki n.800jKr

·         Kristillinen Länsi-Eurooppa vastaan Bysantti = Itä-Rooma
.     Keskiajalla tyypillistä kirkon ja kuninkaan kamppailu ylimmästä vallasta. 

·         Maaomaisuudesta tärkeää --> läänityslaitos syntyi (Läänityslaitos: OPETTELE!)

2. Keskiajan yhteiskuntajärjestelmä

·         Feodaalilaitos syntyi 800-luvulla osin heikon luontoistalouden seurauksena. 
.     Hallitsija osti alamaisten uskollisuuden suurtiloilla eli läännityksillä.
.     Vastineeksi lääninherrat antoivat sotilaansa hallitsijan käyttöön. 

 Korkein: 1. Kuningas

2. Lääninherrat (vasallit)

3. Alavasallit

Pohjalla: 4. Talonpojat/maaorjat

Feodaalilaitos

·         Suurtilojen omistajista lääninherroja, joilla kartanot.

·         Lääninherroilla omat alavasallinsa, jotka olivat heille suoraan uskollisia.

·         Maaomaisuudesta muotoutui ajan kuluessa perinnöllinen.

·         Säätyjako syntyi:   
- aatelisto (herrtuat, amrkiisit, kreivit, vapaaherrat, ritarit)
     - papisto(>kardinaalit, piispat, papit)
     - porvaristo + talonpojat = kolmas sääty.

      Porvaristo koostui kauppiaista sekä käsityöläisitä ja talonpojat viljeliöistä.

·         Sääty määritteli ihmisen aseman yhteiskunnassa.Säädyillä eri tehtävät ja  velvollisuudet.
.     Lisäksi turpeeseen sidottuja maaorjia. 

·         Kirkko opetti säätyjärjestelmän olevan Jumalan tahto.

3. Keskiajan sääty-yhteiskunta (kaavio)

·         Talonpojat työskentelivät kartanon mailla. Vastineeksi he antoivat lääninherralle työsuorituksia ja maan antimia. 

·         Talonpoika ei omistanut maata, vaan linnanherra

·         Kartanoista omavaraisia talouden keskuksia. Kylillä yhteiset viljelymaat. Sarkaviljely. 

Maatlaouden tuottoa tehsotivat:
1. Kääntöaura/pyöröaura
2. Siirtyminen kaksivuoroviljelystä kolmivuoroviljelyyn
3. ilmastonlämpeneminen
4. Rautatyökalut
5. hevonen vetoeläimeksi härän tilalle
6. vijelyalan kasvu

4. Elinkeinot

·         Maatalous keskiajalla pääelinkeino.

·         1000-luvun tienoilla maanviljelys alkoi tuottaa paremmin. Taustalla ilmaston lämpeneminen, viljelymenetelmien parantuminen   

·         Ristiretkien myötä uusia viljelykasveja (esim. sokeriruoko, durumvehnä, riisi, sitrushedelmät).

·         Sadot usein epäonnisia: säävaihtelut, lannoituksen vähyys, huonot viljelymaat. 
.     Seuraus: maatalouden tuottavuus oli alhainen.  

·         Läntisen Euroopan väkiluku uudelleen kasvuun Rooman vallan ajoista 1000-1300 –l välillä.

·         Euroopan väkiluku vuonna 1000: 36 miljoonaa, vuonna 1300: 80 miljoonaa, vuonna 1350: 60 miljoonaa (ruton jälkeen)

Medieval Living

5. Kauppa

•         Kaupankäynti pitkään paikallista Länsi-Euroopassa Rooman hajoamisen jälkeen 
.     1000- luvulla kauppa alkoi kasvaa.
.     1200- luvulta alettiin siirtyä hitaasti vaihdantataloudesta rahatalouteen. 

•         Ei elinkeinovapautta.Kauppaa käytiin hallitsijan luvalla.

•         Kaupankäynnin pelisäännöt syntyvät: pankit, lainat, *vekselit, osakeyhtiöt.      

•         Genova ja Venetsia Aasian ja Euroopan välisen kaukokaupan linkkejä. 
- Aasiaan vietiin: puuta, rautaa, viljaa. 
- Aasiasta tuotiin: silkkiä, posliinia, mausteita. 

•         Itämeren alueella Pohjois-Saksan kaupunkien muodostama Hansaliitto (= pohjanmeren ja Itämeren kaupunkien kauppaliitto) johtavaksi kauppavallaksi.

•         Hansa välitti Pohjois-Euroopan myyntituotteet: puu, terva, turkikset merkittävämmät.

 *Vekseli= antajan määrämuotoinen maksuosoitus tai hyväksyjän antama velkasitoumus.

6. Kaupungit

•         1000-luvun tienoilla kaupan kasvu, kaupunkien elpyminen.Vain kaupungeilla oli oikeus käydä ulkomaankauppaa.

•         Vuonna 1000 Euroopassa 100 kaupunkia, vuonna 1300 yli 3000.

•         Isoimmissa Euroopan kaupungeissa 50 000 – 100 000 asukasta.  

•         Kaupungit ensin lääninherrojen alaisuudessa. 1200- luvun lopulla lähes kaikilla kaupungeilla oli itsehallinto.

•         Kauppa ja käsityö porvarien hallussa.

•         Porvareilla omat ammattikunnat eli killat. Killan tehtävät: ammattialan laadun ja hintojen valvonta sekä jäsenten elinkeinon suojelu.

•         Kaupunkien johdossa porvareista muodostettu raati ja pormestari.

•         Kaupungin ympärillä muurit, ulkona maanviljelijät.

•         Kaupunkien ongelmana jätehuolto viemäriverkostojen puuttuessa. Kulkutaudit tavallisia kaupungeissa.

 Krakova keksiajan kaupunki

7. Maaseutu

•         Tärkein tuotantoyksikkö kartano = suurtila + talonpoikaisviljelykset.

•         Maa jaettu sarkoihin, kirkolla osa.

•         Omavaraistalous= kaikki tuotettiin itse. 

•         Luostarit sekä sivistyksellisiä että taloudellisia keskuksia. Luostareilla maaomaisuutta, viljelivät ja myivät eri tuotteita.   

8. Musta rutto 1347-49

•         Syynä lisääntynyt kaukokauppa ja yhteydet Aasian kansoihin. Eurooppalaisilla ei vastustuskykyä. Arviolta 1/3 saieurooppalaisista surmansa.

•         Puhtauden merkitystä torjunnassa ei ymmärretty.Tausin uskottiin leviävän ilman välityksellä.

•         Erityisesti kaupungit alttiita rutolle väestötiheyden vuoksi.

•         Ruttoepidemian seuraukset: viljan ja muiden elintarvikkeiden hintojen lasku, kaupan ja kaupunkien taantuminen.

•         Ruton lisäksi Euroopassa muitakin ongelmia:

o   Ilmaston kylmeneminen 1300-l >>

o   Toistuvat sisäiset ja maiden väliset sodat. 

•         Talouden taantuminen niin Euroopassa kuin muuallakin.

9. Tekniikka ja keksinnöt

•         Keskiajan hajanainen Eurooppa oli monessa asiassa jäljessä arabeja ja kiinalaisia. 
.     Taito valmistaa valurautaa kulkeutui Kiinasta Eurooppaan keskiajan lopulla. 

•         Kiinalaisten keksintö kompassi arabien välityksellä Eurooppaan.
.     Tuulimylly. Tuulienergiaa käytettiin mm. kutomakoneisiin ja sahaukseen. 

•         Silkinvalmistuksen salat Eurooppaan 500-luvulla jKr.

•         Keskiajalla laivanrakennustekniikka kehittyi, mikä edesauttoi kaupan kasvua. 
.     Vahvempia ja isompia laivoja, joihin mahtui paljon kauppatavaraa. (esim. koggi)

•         Muita keskiajan keksintöjä mm. ruuti, tykki, kello, silmälasit. 
.     Paperinvalmistus keksittiin Kiinassa, taito Eurooppan 1100- luvulla. 

•         Kiinalaiset keksivät myös kirjanpainamisen, Euroopassa Gutenberg keksi irtokirjasimet. Alettiin siirtyä käsin kopioinnista (luostarit)painettuihin julkaisuihin.

•         Seuraukset: painotuotteiden hintojen lasku, isommat markkinat, kaupallinen toiminta käyntiin. 
.    Luku- ja kirjoitustaidon yleistyminen edesauttoi taidon leviämistä

Keskiajan aseet
 

10. Nainen keskiajalla

•         Asema ja elämä riippui siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan oli syntynyt.

•         Määritelmä miehen kautta: naimisiin pääsemistä odottava tytär, sitten miehen vaimo ja sitten jonkun miehen äiti ja jos selvisi hengissä monista synnytyksistään ja elämän vaikeuksista hän oli miehensä leski.
.    Lesket ainoa naisryhmä, joka oli itsenäinen, holhouksesta ja valvonnasta vapaa. 

•         Miehen vaihtoehto saattoi olla myös luostarin suojissa maailmasta erossa vietetty elämä.

3: Välimeren talousalue antiikin aikana

Rooman imperiumi

1. Yleistä

•             Korkeakulttuurin syntyä edistivät leuto ilmasto ja hyvät purjehdusolot. Lähi-idän sivistysperinne siirtyi Välimeren alueelle mm. kauppayhteyksien välityksellä.  

•             Välimeren alue oli yhtenäinen liikenteellisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti. Yhdistävät tekijät: ranikkopurjehdus, tiet, kreikan kieli, tavat, uskonnolliset käsitykset.

•             Luonnonolosuhteet Kreikassa ja Roomassa erilaiset. siksi valtiollinen kehitys poikkesi toisistaan.

•             Kreikka koostui kaupunkivaltioista ja siirtokunnista. Rooma laajeni kaupunkivaltiosta imperiumiksi, joka alisti Välimeren alueen hallintaansa, myös Kreikan. Seuraus: 

           Kreikkalainen sivistys säilyi ja välittyi Rooman imperiumin jälkeiselle Euroopalle. 

 Kreikalla ja Roomalla siten sama kulttuuritausta > antiikki 

 2. Kaupunkivaltiot (polis)         Kaupunkivaltioiden asioiden hoito=Poltiikka

•             Pienet kaupunkivaltiot (=kaupunki + lähialue) tyypillisiä antiikin Kreikalle

•             Ateenan yhteiskuntarakenne:

•             vapaat kansalaiset. Keskittyivät politiikkaan ja kulttuuriin.

•             metoikit. Harjoittivat kauppaa ja käsityötä. Rajoitetut oikeudet.

•             orjat. Ei oikeuksia. 

(Metoikit= Ateenassa asuvat vieraspaikkakuntalaiset)

Ateenan väestö:

1. Vapaasyntyinen väestö

                     Kanasalaiset 40 000

                     Metoikit 20 000

                     Naiset ja lapset 140 000

                     Yhteensä 200 000

2. Orjat 300 000

3. Koko väestö 500 000

Helsingin Yliopisto: Orjuus 

3. Talous

•             Kreikan talous perustui merenkulkuun ja kauppayhteyksiin.

•           Kreikan tuonti: viljaa, kalaa. Puuta, metalleja.

•             Vienti: oliiviöljyä, marmoria, villaa, viiniä. Savi- ja metalliesineitä.

•             Hopeakaivokset + orjat ilmaisena työvoimana. Vahva talouden perusta tieteille ja taiteille. 

•             400-luvulla eKr. Ateenasta Välimeren alueen taloudellinen keskus. Ateenalla oli oma pankki. Laurionin hopeakaivos tuotti vaurautta.

•             Aleksanteri Suuren jälkeen 300-luvulla eKr. idän ja lännen yhteydet lisääntyivät. Ns. Hellenismi.

•             Välimeren markkinoille norsunluuta Afrikasta, silkkiä Kiinasta, puuvillaa Intiasta, mattoja Persiasta. Egyptistä pellavaa, papyrusta, lasia, vehnää. 

KUVA: PUHELIMESSA.

3.1. Orjuus

•             Tärkeä asema antiikin Kreikan taloudessa.

•             Orjien tehtävät vaihtelivat yhteiskunnallisen hierarkian laidasta laitaan. Esim. maatyöläinen, valtion virkamies, palvelija.

•             Orjia hankittiin ryöstämällä, ostamalla ja sodissa.  Orjan hinta määräytyi markkinatilanteen ja ammattitaidon perusteella.

4. Luonto

•             Vuoristoista, vähän viljelysmaata suhteessa väestönkasvuun, luonnonvarojen tuhlaus.

•             Luonnolliset viljelymaat vähenivät pian. Seuraus: raivattiin peltoja kukkuloiden rinteiltä.  

•             Liikalaiduntaminen, kasvien köyhtyminen.

•             Metsien hakkuu kiihdytti eroosiota.

•             Suuri siirtolaisuuden kausi 750 – 550 eKr.

•             Liikaväestö purkautui siirtokuntiin. Syyt: viljelysmaan väheneminen, viljelijöiden velkaan-tuminen kaupunkivaltioiden väliset taistelut.
        Viljely vaikeaa.

     5. Rooman nousu ja tuho 

     5.1. Menestystekijät

•             Maantieteellinen sijainti.

•             Kaupankäynti. Yhteinen raha.

•             Huippuarmeija (legioonat).

•             Tehokas ja joustava hallinto.                       

6. Yhtenäinen valtakunta

•             Yhtenäisyyden perustekijät

•             Valloitetut maat luokiteltiin suhteessa emämaahan seuraavasti:

•             Liittolaiset (Italian kansat)

•             Provinssit (maakunnat)

•             ”Kaikki tiet vievät Roomaan”.

•             Tiestö rakennettiin armeijan tarpeisiin. 

•             Rooman laki ja Rooman kansalaisuus merkittäviä yhdistäviä tekijöitä valtakunnan alueella asuville.

7. Rooman valtiontalous

•             Tulot ja menot

•             Provinssien verotus

•             Sotasaaliit

•             Orjakauppa

•             Valtion maatilat ja kaivokset

•             Valtionmonopolit

•             Maatalous oli antiikin Rooman pääelinkeino.  

•             Valloitukset toivat Roomalle lisää viljelysmaata ja orjia työvoimaksi.

•             Kaukokauppa käyntiin valtakunnan laajentumisen myötä 100-luvulla eKr.  

•             Roomalaiset valloittivat vähitellen koko Välimeren kauppa-alueen. 

•             Rooma kykeni rakentamaan yhtenäisen markkina-alueen. 

•             Kauppa ja käsityö keskittyivät kaupunkeihin, joita roomalaiset perustivat valloittamilleen alueilleen lisää.

•             Roomasta imperiumin talouselämän keskus. Ostia tärkeä satamakaupunki. 

8. Antiikin Rooman yhteiskunta

      8.1. Orjuus

•             Rooman talous perustui orjiin. Orjia saatiin valloitussotien myötä.

•             Olivat ilmaista työvoimaa, mikä laski vapaiden viljelijöiden palkkoja. 

•             Kuuluivat familiaan eli perheeseen yhdessä kotijumalien ja klienttien kanssa. 

•             Roomalaisten suhtautuminen orjuuteen käytännöllistä. 

9. Rooman ympäristöongelmat

•             Italian viljelykäyttöön sopiva alue väheni pian riittämättömäksi kasvavan väestön   ruokkimiseen. 

•             Luonto alkoi köyhtyä, esim. metsien hakkaamisen seurauksena. 

•             Laiduneläimet kiihdyttivät eroosiota. 

•             Italian viljelijät keskittyivät viiniköynnösten ja oliivipuiden kasvattamiseen. 

•             Työttömyyttä, jonka seurauksena köyhät viljelijät muuttivat kaupunkeihin. 

•             Viljaa alettiin tuoda Pohjois-Afrikasta, Egyptistä ja Sisiliasta. 

10. Naisen asema

•             Nainen oli koko elämänsä miespuolisten sukulaistensa tai aviomiehensä holhouksen    alainen. 

•             Rooman naisilla antiikin Kreikan naiseen verrattuna enemmän oikeuksia. 

•             Naisia mm. tehtaanomistajina, sihteereinä, opettajina, käsityöläisinä, kauppiaina. 

•             Vaikutusvalta ja omaisuudet kulkivat samoissa ylimyssuvuissa. 

•             mm. keisari Augustus sääti lakeja, joilla suosittiin suurperheitä. 

•             Avioerot yleistyivät keisariajalla.

11. Teknologia

•             Antiikin aikana tehtiin monia keksintöjä mutta niitä ei sovellettu tuotantoon. 

•             Teknisiin parannuksiin ei ollut motivaatiota, koska ne eivät olisi hyödyttäneet työntekijöitä.

•             Maatiloilla perinteinen kesannon ja viljelyn vuorottelu. 

12. Miten Rooman valtakunta pysyi koossa erilaisista osistaan huolimatta?

•             Maakuntien eriarvoinen kohtelu. 

•             Maakuntien virkamiehet omasta maasta.

•             Paikallisia tapoja ei tukahdutettu, elleivät olleet uhka. 

•             Legioonien turva, ja uhka. 

13. Miksi valtakunta heikentyi?

•             Toistuvat valloitukset à rajojen puolustus hyökkääviä kansoja vastaan à legioonien perustaminen.

•             Kapinoinnin lisääntyminen reuna-alueilla.

•             Armeijasta tuli epäluotettava. 

•             Siirtyminen paikalliseen verottamiseen.  

•             Rahan arvon alentaminen jalometallipitoisuutta alentamalla.  

•             Ammattipakko. 

•             Köyhtyminen, suurtilalliset hyötyivät.

•             Viljamäärät vähenivät. 

•             Talous taantui, epidemiat tappoivat väestöä.

•             Heimojen hyökkäykset à meritiet

•             Kansainvaellukset, (germaanit)à yhteiskunnallinen turvattomuus, muutot.

•             Jatkuvien ongelmien vuoksi pääkaupunki siirrettiin Konstantinopoliin v.330.

•             Rooman viimeinen keisari syrjäytettiin v.476.

      •             Bysantista tuli idän ja lännen risteys niin kaupan kuin kulttuurin alalla.