2: Maanviljely ja korkeakulttuurien aika

·        Maanviljely alkaa

o   Maanviljelyn alku 10 000 vuotta sitten. Oli merkittävä käänne ihmiskunnan historiassa.

o   Taustalla ilmaston lämpeneminen ja sateiden lisääntyminen.

     Ruoan määrä kasvoi --> väkimäärä lisääntyi --> vaatii vielä enemmän ruokaa --> pakotti ihmiset siirtymään viljelyyn. 

o   Hedelmälliset jokilaaksot: Eufrat, Tigris, Niili, Huangho, Indus.   

o   Suurriista (mammutit, jättiläishirvet, villasarvikuonot) kuoli sukupuuttoon lisääntyneen metsästyksen ja muuttuneen elinympäristön takia.

o   Tarve saada enemmän ravintoa à maanviljely tuotti enemmän ravintoa ja pienemmältä alueelta kuin metsästys.

o   Ensin villikasvit (vehnä, ruis, ohra, riisi, durra, maissi), sitten viljan jalostus. 

o   Mahdollisesti naiset aloittivat viljelyn – he tunsivat parhaiten kasvien kasvupaikat ja niiden elinkaaren. Raskas fyysinen työ (pellonraivaus, ojienkaivuu) siirsi viljelyä enemmän miesten vastuulle.

o   Ajan mittaan maanmuokkaus tehostui ja sadot paranivat, syynä uudet keksinnöt ja toimintatavat: aura, vedennostolaite, lannoitus, maanmuokkaus.

o   Tulvien säätely patojen ja kanavien avulla à useampi sato vuodessa.    Merkitys: saatiin lisää viljelykelpoista maata.

o   Tärkeä seuraus viljelystä: ihmiset jäivät hoitamaan viljelyksiään ja pysyvä asutus syntyi. Viljan varastoinnin myötä varallisuus alkoi kasaantua tietyille ihmisryhmille.

o   Alkoi hidas siirtyminen pyyntitaloudesta ja paimentolaisuudesta viljelykulttuuriin.

Metallien historia:

http://www03.edu.fi/oppimaterialit/esine_elaa/metallit_historia.html

http://bit.ly/YX2YZS

http://bit.ly/1mQyX3u

·        Kylistä kaupungeiksi - korkeakulttuurin alku

o   Suvut ja heimot olivat alkuun yhteisöjen perusta. Muodostivat kylän, joka oli taloudellinen yksikkö.

o   Kylistä kasvoi kaupunkeja. Vahvojen hallitsijoiden kaupungit alkoivat hallita myös ympäröiviä alueita. Seuraus: kaupungeista alkoi muodostua valtioita.

o   Koska maa oli väline hyvinvoinnin takaamiseksi, syntyi ajatus maan omistamisesta. Maan omistamisen järjestämiseksi tarvitiin puolestaan tehokasta valtiota.

·        Järjestäytynyt yhteiskunta

o   Maatalouden ylijäämä mahdollisti työn jakamisen – kaikkien ei enää tarvinnut viljellä maata. --> talonpojat

o   Viljan varastointi ja jakaminen oli organisoitava. --> papit 

o   Kastelujärjestelmän ylläpito. --> valtion virkamiehet              

o   Hallinnon ja puolustuksen järjestäminen. --> hallitsija ja yläluokka (+sotilaat)

o   Valtioita alkoi syntyä suurissa jokilaaksoissa 10 000 - 5 000 eKr. Yksinvaltius oli yleinen hallitusmuoto.

o   Ankarat lait. Tiukka yhteiskunnan säätely.

o   Hierarkisissa valtioissa pappissäädyllä oli vahva asema. Syy: papit tunsivat kalenterin, jonka tuntemista maanviljely edelytti.

o   Korkeakulttuurin tunnusmerkit: kirjoitustaito, järjestäytynyt uskonto, hallinto, kaupankäynti, työnjako (ammatit). Myös: maanviljely, metallien käyttö, taide, tiede (esim. matematiikka, astronomia).

·        Kirjoitustaito

o   Viljan jakeluun liittyviä tietoja alettiin merkitä Mesopotamiassa muistiin.  

o   Tikuilla tehdyistä merkinnöistä alkoi kehittyä kirjoitustaito à siirryttiin historialliseen aikaan. Nuolenpääkirjoitus n. 3200 eKr.

----> siiryttiin HISTORIALLISEEN AIKAAN

o   Kirjoitustaito oli vielä pitkään harvojen, ihmisten saavutettavissa. Yleensä vain yläluokan ihmiset osasivat kirjoittaa. 

Nuolenpääkirjoitus:

http://bit.ly/1rzcFdV

·        Yhteiskunta tarvitsee lakeja

o   Lakeja tarvittiin, jotta yhteisö pysyisi järjestyksessä.

o   Hammurabin (kuninggas) laki, tunnetuin säilynyt lakikokoelma (Babylonia): "Silmä silmästä, hammas hampaasta".

o   Laissa säädeltiin mm. omaisuus-, rikos-, kauppa-, avioliitto-oikeutta
Eri ihmisryhmät (miehet, naiset, lapset, orjat, vapaat) lakien edessä eriarvoisia.

·        Tekniikka ja tiede Mesopotamiassa

o   Sumerit (n. 3000 – 2300 eKr.) sovelsivat ensimmäisinä matematiikkaa käytäntöön.    

o   Tehokas verotus vaati laskutaitoa.

o   Suurin osa matematiikan termeistä lähtöisin sumereilta.
-Yhteen-, vähennys-, kerto-- ja jakolasku. 
-Neliöjuuri, logaritmit.
-mitta- ja painojärjestelmät. 

o   Sumerit tutkivat avaruutta, Aurinkoa, Kuuta, tähtiä à Auringon asema suhteessa maapalloon vaihtelee vuodenaikojen mukaan.
     Sumerit kehittivät kalenterin, pyörän, auran. 

o   Metallinvalutekniikka keksittiin 3000 eKr. Kupari + tina = pronssi --> entistä kestävämpiä esineitä.

http://bit.ly/1u3ME32

·        Elämää Mesopotamiassa

o    Viljelyn tuottavuus oli alhainen.   

o    Alku järjestyneille yhteisöille kuitenkin luotu.

o    Väestö kasvoi peltoalan kasvun myötä, mutta kasvun pitivät aisoissa taudit, korkea lapsikuolleisuus. 
     Naisten hedelmällisyysaika lyhyt. Ihmisen keskimääräinen elinikä 30-50 vuotta. 

·        Väestö

o   Esihistoriallisella ajalla maailman väestömäärä oli alhainen. Väkiluku vaihteli maanviljelyyn siirryttäessä 5-10 milj.

o   Väestönkasvu sai aikaan ammattien erikoistumisen. Huom.! 90% väestöstä kuitenkin tuotti ruoan.

·        Naisen asema viljelykulttuurissa

o    Naisen paikaksi muodostui koti.

o    Vallalla yksiavioisuus. Miehelle sallittiin jalkavaimot.

o    Nainen oli miehen omaisuutta ja kauppatavara.

o    Yläluokan naisilla oli enemmän oikeuksia kuin köyhillä. Poliittista valtaa oli vain hallitsijoiden tyttärillä ja puolisoilla. 

o    Miehen elämänpiiriin kuuluivat yhteis-kunnallinen elämä ja kodin     ulkopuoliset työt.
Naiset surmattiin aviorikoksista.

Sumerit:
http://bit.ly/1vlkXqt

·        Ympäristöongelmat. Mesopotamia: 

o   Maata ei osattu muokata tai lannoittaa, karja kulutti laidunmaat loppuun.

o   Tehomaanviljelyn haitat esiin n.2000 eKr.

o    Liikakastelu, suolaantuminen.

o    Egyptissä ei vastaavaa ongelmaa, sillä viljeltävä alue pysyi Niilin läheisyydessä eikä sitä laajennettu.

o   Silti Egyptissäkin kuivia, ja samalla poliittisesti levottomia kausia Niilin matalien tulvien takia.

·        Lähi-idän perintö

o    Syntyi perusta tieteelliselle ajattelulle   

o     Ensimmäiset kirjoitetut lait.

o     Mesopotamiassa luotiin ajanlaskun perusta: 7-päiväinen viikko,  1 tunti = 60 minuuttia, ympyrä jaettiin  360 asteeseen.

Neandertalin ihminen- essee

Neandertalin ihminen

Neandertalin ihminen on yksi ihmis suvun laji. Ne katosivat noin 30 000 vuotta sitten nykyihmisen syrjäyttäessä heidät. Neandertalin ihminen kehittyi luultavasti Euroopassa Heiderbeginihmisestä, koska tämän lajin jäännöksiä ei ole löydetty Afrikasta tai Itä-Aasiasta. Neandertalin ja nykyihmisen on epäilty risteytyneen ja saaneen yhdessä jälkeläisiä. Tästä syystä on myös väitetty, että Neandertalin ihminen ei olisi koskaan kuollutkaan sukupuuttoon vaan hänellä olisi ollut jälkeläisiä myöhemmin. Neandertalilaisia on ihmisissä geenitasolla.

Neandertalin ihminen osasi käyttää työkaluja, rakentaa majoja ja käsitellä tuulta. Laji sai ravintonsa pääosin metsästämällä. Laji oli erittäin vahva ja vankka, joka helpotti metsästystä ja suurienkin lajien, kuten mammuttien metsästystä. Suuren lihasmassan ansiosta laji myös selviytyi hyvin jääkaudesta.

Neandertalin ihminen ei osannut kunnolla puhua, mutta hänellä on ollut jonkinlainen puhekyky. Laji osasi päästellä kimeitä ääniä ja "kiljuntoja".Niillä oli suuremmat aivot kuin nykyihmisellä.Oli kömpelömpiä kuin nykyihmiset. Olivat 160-165 senttisiä pituudeltaan ja normaali 50-60 kiloisia.Elinikä ollut n. 40 vuotta, mutta myös vanhempia on löydetty.

Eli heimoissa, n.20-30 henkilöä ja yksilöitä kaiken kaikkiaan on ollut n. 1 000.

Joidenkin tutkimusten mukaan Neandertalin ihminen hävisi ilmaston lämmetessä, meriveden kylmetessä monta astetta ja ilmaston kuivatessa. Nämä olosuhteet veivät lajilta veden, ravinnon ja hyvät elinolot. Myös muita väitteitä on ollut Neandertalin ihmisen sukupuuttoon kuolemisesta. Jotkut väittävät, että ongelmana oli metsien katoaminen ja väheminen. Neandertalin ihminen oli oppinut hyvin metsästämään ja metsien kadotessa vaaniminen ja saaliilta piiloutuminen oli entistä vaikeampaa. Laji ei saanut ravintoa tarpeeksi koko heimon elättämiseksi, jolloin laji vähitellen kuoli sukupuuttoon olosuhteiden muuttumisen takia.

suurimmat muutokset ihmisen ja ympäristön historiassa:

1. ryhdyttiin hankkimaan ruokaa yhteistoimin ja suunnitelmallisesti
2. alettiiin asua ja elää vakinaisesti samallla seudulla
3. maanviljely ja kotieläinten kasvattaminen alkoi
4. syntyi kaupankäyntia, kyliä, kaupunkeja ja valtioita
5. teollisuus

1. IHMISEN VARHAISET VAIHEET

- ihminen alkoi ertkaantua omaksi lajilkseen n. 4 miljoonaa vuotta sitten. Australopithecus afarensis
- ihmisen alkukoti ja tämänhetkisten tietojen mukaan Afrikassa
- taustalla vaikuttavat muutokset ekosysteemissä. Vesialueet kuivuivat, maa alkoi kasvaa heinää, sademetsä muuttui savanniksi

EKOSYSTEEMI = tietyn alueen elollinen ja eloton luonto

2.
- Muutos pakotti nousemaan kahdelle jalalle. Pystykäynti. Merkitys: vapautti kädet keräämään ruokaa ja käyttämään työkalu
- n. 100 000 v.s. nykyihminen lähti Afrikassa ja levittäytyi muille mantereille. Eri puolilla maailmaa olevista ihmislajeista kehittyi rodullisesti omanlaisia
- 10 000 v.s. ihmisiä oli jo lähes kaikkialla maapallolla

1 ESIHISTORIA - PYYNTIKULTTUURIN AIKA
  (200 000- 10 000 eKr.)

2 KORKEAKULTTUURIT - MAATALOUDEN ALKU
  (10 000- 1000 eKr)

3 VÄLIMERI ANTIIIKIN AIKANA
   (1000 eKr - 500 jKr.)

4 KESKIAJAN EUROOPPA
   (500-1400)

5 EUROOPAN NOUSU - LÖYTÖRETKISTÄ MAAILMANKAUPPAAN
   (1400-1750)

6 TEOLLISEN YHTEISKUNNAN SYNTY
   (1750-1900)

7 MODERNI MAAILMA
   (1900->)


OPETTELE VÄLIKOKEESEEN!

1: Esihistoria ja pyyntikulttuurin aika

1. Ihmisen varhaiset vaiheet
 

·         Ihmisen alkukoti on tämänhetkisten tietojen mukaan Afrikassa.

·         Taustalla vaikuttivat muutokset ekosysteemissä.

·         Muutos pakotti nousemaan kahdelle jalalle. Pystykäynti.

·         n. 100 000 v.s. nykyihminen lähti Afrikasta ja levittäytyi muille mantereille.

·         10 000 v.s. ihmisiä oli jo lähes kaikkialla maapallolla. 
.     Erkaantui omaksi lajikseen n. 4miljoonaa vuotta sitten.

2. Elinkeinot
      
     .     Metsästys, kalastus, keräily elinkeinoina

·         Piti tuntea kasvien ominaisuudet ja eläinten käytös. Vuodenkierto.

·         Ihminen eli tasapainossa luonnon kanssa, mutta sen armoilla. Uhkana: petoeläimet, taudit, loukkaantumiset, vähäinen ravinto  

·         Kiveä työstettiin ensin hakkaamalla, sitten hiomalla. Muita: savi, puu, luu, sarvi, nahka.

·         10 000 vuotta sitten maapallon väestömäärä (n. 5miljoona) ja väestön keskimääräinen elinikä oli alhainen (25-30 vuotta). 

·         Käännekohta: tulen kesyttäminen. (n. 1 miljoona- 500 000 vuotta sitten)

·         Tulen avulla voitiin lämmittää asumukset, kypsentää lihaa, karkottaa petoja. Mahdollisti muuton kylmemmille seuduille. 

3. Esihistorian ajan heimoyhteisö

•           Heimot tasa-arvoisia; yksilöiden väliset varallisuuserot olivat pienet. Johtajien valata perustui hlökohtaisiin ominaisuuksiin                                                                                - ei varallisuuteen
•           Siirtyminen metsästykseen merkitsi sukupuolten välisen työnjaon syntyä. Naiset keräilivät, miehet metsästivät.
•           Jakoon vaikuttivat fyysiset ja biologiset tekijät. Esim. vauvojen hoitoa ja metsästystä oli hankalaa sovittaa yhteen.

4. Maailmankuva 

• Tietämys maailmasta ja luonnosta oli myyttinen, ei luonnontieteellinen

•      Kokemukset ja uskomukset synnyttivät sääntöjä ja rituaaleja. 
•          Henkiolennot ja haltiat tärkeitä ihmisille. Myös luonnonalueilla ja –paikoilla omat henkiolennot. läinlajeilla omat haltiansa. Uskomus: saalisonni niiden varassa.

5. Esihistoriallinen aika Suomessa

•         Ensimmäiset asukkaat tulivat n. 8500 vuotta sitten. 
•          5000 v.s. kivikautisena aikana Suomen alueelle suomalaisugrilaisia pienissä ryhmissä.
•          Elinkeinoina metsästys ja kalastus.