perjantai 5. syyskuuta 2014

3: Välimeren talousalue antiikin aikana



http://traumwerk.stanford.edu/philolog/map9rom2.jpg
Rooman imperiumi

1. Yleistä
             Korkeakulttuurin syntyä edistivät leuto ilmasto ja hyvät purjehdusolot. Lähi-idän sivistysperinne siirtyi Välimeren alueelle mm. kauppayhteyksien välityksellä.  
             Välimeren alue oli yhtenäinen liikenteellisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti. Yhdistävät tekijät: ranikkopurjehdus, tiet, kreikan kieli, tavat, uskonnolliset käsitykset.
             Luonnonolosuhteet Kreikassa ja Roomassa erilaiset. siksi valtiollinen kehitys poikkesi toisistaan.
             Kreikka koostui kaupunkivaltioista ja siirtokunnista. Rooma laajeni kaupunkivaltiosta imperiumiksi, joka alisti Välimeren alueen hallintaansa, myös Kreikan. Seuraus: 
           Kreikkalainen sivistys säilyi ja välittyi Rooman imperiumin jälkeiselle Euroopalle. 
 Kreikalla ja Roomalla siten sama kulttuuritausta > antiikki 
 2. Kaupunkivaltiot (polis)         Kaupunkivaltioiden asioiden hoito=Poltiikka
             Pienet kaupunkivaltiot (=kaupunki + lähialue) tyypillisiä antiikin Kreikalle
             Ateenan yhteiskuntarakenne:
             vapaat kansalaiset. Keskittyivät politiikkaan ja kulttuuriin.
             metoikit. Harjoittivat kauppaa ja käsityötä. Rajoitetut oikeudet.
             orjat. Ei oikeuksia. 

(Metoikit= Ateenassa asuvat vieraspaikkakuntalaiset)

Ateenan väestö:
1. Vapaasyntyinen väestö
                     Kanasalaiset 40 000
                     Metoikit 20 000
                     Naiset ja lapset 140 000
                     Yhteensä 200 000
2. Orjat 300 000
3. Koko väestö 500 000

3. Talous
             Kreikan talous perustui merenkulkuun ja kauppayhteyksiin.
           Kreikan tuonti: viljaa, kalaa. Puuta, metalleja.
             Vienti: oliiviöljyä, marmoria, villaa, viiniä. Savi- ja metalliesineitä.
             Hopeakaivokset + orjat ilmaisena työvoimana. Vahva talouden perusta tieteille ja taiteille. 
             400-luvulla eKr. Ateenasta Välimeren alueen taloudellinen keskus. Ateenalla oli oma pankki. Laurionin hopeakaivos tuotti vaurautta.
             Aleksanteri Suuren jälkeen 300-luvulla eKr. idän ja lännen yhteydet lisääntyivät. Ns. Hellenismi.
             Välimeren markkinoille norsunluuta Afrikasta, silkkiä Kiinasta, puuvillaa Intiasta, mattoja Persiasta. Egyptistä pellavaa, papyrusta, lasia, vehnää. 
KUVA: PUHELIMESSA.
3.1. Orjuus
             Tärkeä asema antiikin Kreikan taloudessa.
             Orjien tehtävät vaihtelivat yhteiskunnallisen hierarkian laidasta laitaan. Esim. maatyöläinen, valtion virkamies, palvelija.
             Orjia hankittiin ryöstämällä, ostamalla ja sodissa.  Orjan hinta määräytyi markkinatilanteen ja ammattitaidon perusteella.
4. Luonto
             Vuoristoista, vähän viljelysmaata suhteessa väestönkasvuun, luonnonvarojen tuhlaus.
             Luonnolliset viljelymaat vähenivät pian. Seuraus: raivattiin peltoja kukkuloiden rinteiltä.  
             Liikalaiduntaminen, kasvien köyhtyminen.
             Metsien hakkuu kiihdytti eroosiota.
             Suuri siirtolaisuuden kausi 750 – 550 eKr.
             Liikaväestö purkautui siirtokuntiin. Syyt: viljelysmaan väheneminen, viljelijöiden velkaan-tuminen kaupunkivaltioiden väliset taistelut.
        Viljely vaikeaa.
     5. Rooman nousu ja tuho 
     5.1. Menestystekijät
             Maantieteellinen sijainti.
             Kaupankäynti. Yhteinen raha.
             Huippuarmeija (legioonat).
             Tehokas ja joustava hallinto.                       
6. Yhtenäinen valtakunta
             Yhtenäisyyden perustekijät
             Valloitetut maat luokiteltiin suhteessa emämaahan seuraavasti:
             Liittolaiset (Italian kansat)
             Provinssit (maakunnat)
             ”Kaikki tiet vievät Roomaan”.
             Tiestö rakennettiin armeijan tarpeisiin. 
             Rooman laki ja Rooman kansalaisuus merkittäviä yhdistäviä tekijöitä valtakunnan alueella asuville.
7. Rooman valtiontalous
             Tulot ja menot
             Provinssien verotus
             Sotasaaliit
             Orjakauppa
             Valtion maatilat ja kaivokset
             Valtionmonopolit
             Maatalous oli antiikin Rooman pääelinkeino.  
             Valloitukset toivat Roomalle lisää viljelysmaata ja orjia työvoimaksi.
             Kaukokauppa käyntiin valtakunnan laajentumisen myötä 100-luvulla eKr.  
             Roomalaiset valloittivat vähitellen koko Välimeren kauppa-alueen. 
             Rooma kykeni rakentamaan yhtenäisen markkina-alueen. 
             Kauppa ja käsityö keskittyivät kaupunkeihin, joita roomalaiset perustivat valloittamilleen alueilleen lisää.
             Roomasta imperiumin talouselämän keskus. Ostia tärkeä satamakaupunki. 
8. Antiikin Rooman yhteiskunta
      8.1. Orjuus
             Rooman talous perustui orjiin. Orjia saatiin valloitussotien myötä.
             Olivat ilmaista työvoimaa, mikä laski vapaiden viljelijöiden palkkoja. 
             Kuuluivat familiaan eli perheeseen yhdessä kotijumalien ja klienttien kanssa. 
             Roomalaisten suhtautuminen orjuuteen käytännöllistä. 
9. Rooman ympäristöongelmat
             Italian viljelykäyttöön sopiva alue väheni pian riittämättömäksi kasvavan väestön   ruokkimiseen. 
             Luonto alkoi köyhtyä, esim. metsien hakkaamisen seurauksena. 
             Laiduneläimet kiihdyttivät eroosiota. 
             Italian viljelijät keskittyivät viiniköynnösten ja oliivipuiden kasvattamiseen. 
             Työttömyyttä, jonka seurauksena köyhät viljelijät muuttivat kaupunkeihin. 
             Viljaa alettiin tuoda Pohjois-Afrikasta, Egyptistä ja Sisiliasta. 
10. Naisen asema
             Nainen oli koko elämänsä miespuolisten sukulaistensa tai aviomiehensä holhouksen    alainen. 
             Rooman naisilla antiikin Kreikan naiseen verrattuna enemmän oikeuksia. 
             Naisia mm. tehtaanomistajina, sihteereinä, opettajina, käsityöläisinä, kauppiaina. 
             Vaikutusvalta ja omaisuudet kulkivat samoissa ylimyssuvuissa. 
             mm. keisari Augustus sääti lakeja, joilla suosittiin suurperheitä. 
             Avioerot yleistyivät keisariajalla.
11. Teknologia
             Antiikin aikana tehtiin monia keksintöjä mutta niitä ei sovellettu tuotantoon. 
             Teknisiin parannuksiin ei ollut motivaatiota, koska ne eivät olisi hyödyttäneet työntekijöitä.
             Maatiloilla perinteinen kesannon ja viljelyn vuorottelu. 
12. Miten Rooman valtakunta pysyi koossa erilaisista osistaan huolimatta?
             Maakuntien eriarvoinen kohtelu. 
             Maakuntien virkamiehet omasta maasta.
             Paikallisia tapoja ei tukahdutettu, elleivät olleet uhka. 
             Legioonien turva, ja uhka. 
13. Miksi valtakunta heikentyi?
             Toistuvat valloitukset à rajojen puolustus hyökkääviä kansoja vastaan à legioonien perustaminen.
             Kapinoinnin lisääntyminen reuna-alueilla.
             Armeijasta tuli epäluotettava. 
             Siirtyminen paikalliseen verottamiseen.  
             Rahan arvon alentaminen jalometallipitoisuutta alentamalla.  
             Ammattipakko. 
             Köyhtyminen, suurtilalliset hyötyivät.
             Viljamäärät vähenivät. 
             Talous taantui, epidemiat tappoivat väestöä.
             Heimojen hyökkäykset à meritiet
             Kansainvaellukset, (germaanit)à yhteiskunnallinen turvattomuus, muutot.
             Jatkuvien ongelmien vuoksi pääkaupunki siirrettiin Konstantinopoliin v.330.
             Rooman viimeinen keisari syrjäytettiin v.476.
                   Bysantista tuli idän ja lännen risteys niin kaupan kuin kulttuurin alalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti