4: Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä

1.Varhainen keskiaika
           .     Ei selviä valtiollisia rajoja. Yhtenäiskulttuuri. (=katollisuus, latina,
                 ammattikuntalaitos).
           .     Eurooppa keskiajan alussa vielä harvaanasuttu alue. 
           .     Mongolien uhka (Tsingis Khan). 
           .     Antiikin perintö ja kiinalaisten keskinnöt Eurooppaan arabien mukana. 

·         Rooman paavit rakensivat yhdessä  frankkien kanssa lujan valtakunnan (Kaarle Suuri, "Euroopan isä") Antiikki n.800jKr

·         Kristillinen Länsi-Eurooppa vastaan Bysantti = Itä-Rooma
.     Keskiajalla tyypillistä kirkon ja kuninkaan kamppailu ylimmästä vallasta. 

·         Maaomaisuudesta tärkeää --> läänityslaitos syntyi (Läänityslaitos: OPETTELE!)

2. Keskiajan yhteiskuntajärjestelmä

·         Feodaalilaitos syntyi 800-luvulla osin heikon luontoistalouden seurauksena. 
.     Hallitsija osti alamaisten uskollisuuden suurtiloilla eli läännityksillä.
.     Vastineeksi lääninherrat antoivat sotilaansa hallitsijan käyttöön. 

 Korkein: 1. Kuningas

2. Lääninherrat (vasallit)

3. Alavasallit

Pohjalla: 4. Talonpojat/maaorjat

Feodaalilaitos

·         Suurtilojen omistajista lääninherroja, joilla kartanot.

·         Lääninherroilla omat alavasallinsa, jotka olivat heille suoraan uskollisia.

·         Maaomaisuudesta muotoutui ajan kuluessa perinnöllinen.

·         Säätyjako syntyi:   
- aatelisto (herrtuat, amrkiisit, kreivit, vapaaherrat, ritarit)
     - papisto(>kardinaalit, piispat, papit)
     - porvaristo + talonpojat = kolmas sääty.

      Porvaristo koostui kauppiaista sekä käsityöläisitä ja talonpojat viljeliöistä.

·         Sääty määritteli ihmisen aseman yhteiskunnassa.Säädyillä eri tehtävät ja  velvollisuudet.
.     Lisäksi turpeeseen sidottuja maaorjia. 

·         Kirkko opetti säätyjärjestelmän olevan Jumalan tahto.

3. Keskiajan sääty-yhteiskunta (kaavio)

·         Talonpojat työskentelivät kartanon mailla. Vastineeksi he antoivat lääninherralle työsuorituksia ja maan antimia. 

·         Talonpoika ei omistanut maata, vaan linnanherra

·         Kartanoista omavaraisia talouden keskuksia. Kylillä yhteiset viljelymaat. Sarkaviljely. 

Maatlaouden tuottoa tehsotivat:
1. Kääntöaura/pyöröaura
2. Siirtyminen kaksivuoroviljelystä kolmivuoroviljelyyn
3. ilmastonlämpeneminen
4. Rautatyökalut
5. hevonen vetoeläimeksi härän tilalle
6. vijelyalan kasvu

4. Elinkeinot

·         Maatalous keskiajalla pääelinkeino.

·         1000-luvun tienoilla maanviljelys alkoi tuottaa paremmin. Taustalla ilmaston lämpeneminen, viljelymenetelmien parantuminen   

·         Ristiretkien myötä uusia viljelykasveja (esim. sokeriruoko, durumvehnä, riisi, sitrushedelmät).

·         Sadot usein epäonnisia: säävaihtelut, lannoituksen vähyys, huonot viljelymaat. 
.     Seuraus: maatalouden tuottavuus oli alhainen.  

·         Läntisen Euroopan väkiluku uudelleen kasvuun Rooman vallan ajoista 1000-1300 –l välillä.

·         Euroopan väkiluku vuonna 1000: 36 miljoonaa, vuonna 1300: 80 miljoonaa, vuonna 1350: 60 miljoonaa (ruton jälkeen)

Medieval Living

5. Kauppa

•         Kaupankäynti pitkään paikallista Länsi-Euroopassa Rooman hajoamisen jälkeen 
.     1000- luvulla kauppa alkoi kasvaa.
.     1200- luvulta alettiin siirtyä hitaasti vaihdantataloudesta rahatalouteen. 

•         Ei elinkeinovapautta.Kauppaa käytiin hallitsijan luvalla.

•         Kaupankäynnin pelisäännöt syntyvät: pankit, lainat, *vekselit, osakeyhtiöt.      

•         Genova ja Venetsia Aasian ja Euroopan välisen kaukokaupan linkkejä. 
- Aasiaan vietiin: puuta, rautaa, viljaa. 
- Aasiasta tuotiin: silkkiä, posliinia, mausteita. 

•         Itämeren alueella Pohjois-Saksan kaupunkien muodostama Hansaliitto (= pohjanmeren ja Itämeren kaupunkien kauppaliitto) johtavaksi kauppavallaksi.

•         Hansa välitti Pohjois-Euroopan myyntituotteet: puu, terva, turkikset merkittävämmät.

 *Vekseli= antajan määrämuotoinen maksuosoitus tai hyväksyjän antama velkasitoumus.

6. Kaupungit

•         1000-luvun tienoilla kaupan kasvu, kaupunkien elpyminen.Vain kaupungeilla oli oikeus käydä ulkomaankauppaa.

•         Vuonna 1000 Euroopassa 100 kaupunkia, vuonna 1300 yli 3000.

•         Isoimmissa Euroopan kaupungeissa 50 000 – 100 000 asukasta.  

•         Kaupungit ensin lääninherrojen alaisuudessa. 1200- luvun lopulla lähes kaikilla kaupungeilla oli itsehallinto.

•         Kauppa ja käsityö porvarien hallussa.

•         Porvareilla omat ammattikunnat eli killat. Killan tehtävät: ammattialan laadun ja hintojen valvonta sekä jäsenten elinkeinon suojelu.

•         Kaupunkien johdossa porvareista muodostettu raati ja pormestari.

•         Kaupungin ympärillä muurit, ulkona maanviljelijät.

•         Kaupunkien ongelmana jätehuolto viemäriverkostojen puuttuessa. Kulkutaudit tavallisia kaupungeissa.

 Krakova keksiajan kaupunki

7. Maaseutu

•         Tärkein tuotantoyksikkö kartano = suurtila + talonpoikaisviljelykset.

•         Maa jaettu sarkoihin, kirkolla osa.

•         Omavaraistalous= kaikki tuotettiin itse. 

•         Luostarit sekä sivistyksellisiä että taloudellisia keskuksia. Luostareilla maaomaisuutta, viljelivät ja myivät eri tuotteita.   

8. Musta rutto 1347-49

•         Syynä lisääntynyt kaukokauppa ja yhteydet Aasian kansoihin. Eurooppalaisilla ei vastustuskykyä. Arviolta 1/3 saieurooppalaisista surmansa.

•         Puhtauden merkitystä torjunnassa ei ymmärretty.Tausin uskottiin leviävän ilman välityksellä.

•         Erityisesti kaupungit alttiita rutolle väestötiheyden vuoksi.

•         Ruttoepidemian seuraukset: viljan ja muiden elintarvikkeiden hintojen lasku, kaupan ja kaupunkien taantuminen.

•         Ruton lisäksi Euroopassa muitakin ongelmia:

o   Ilmaston kylmeneminen 1300-l >>

o   Toistuvat sisäiset ja maiden väliset sodat. 

•         Talouden taantuminen niin Euroopassa kuin muuallakin.

9. Tekniikka ja keksinnöt

•         Keskiajan hajanainen Eurooppa oli monessa asiassa jäljessä arabeja ja kiinalaisia. 
.     Taito valmistaa valurautaa kulkeutui Kiinasta Eurooppaan keskiajan lopulla. 

•         Kiinalaisten keksintö kompassi arabien välityksellä Eurooppaan.
.     Tuulimylly. Tuulienergiaa käytettiin mm. kutomakoneisiin ja sahaukseen. 

•         Silkinvalmistuksen salat Eurooppaan 500-luvulla jKr.

•         Keskiajalla laivanrakennustekniikka kehittyi, mikä edesauttoi kaupan kasvua. 
.     Vahvempia ja isompia laivoja, joihin mahtui paljon kauppatavaraa. (esim. koggi)

•         Muita keskiajan keksintöjä mm. ruuti, tykki, kello, silmälasit. 
.     Paperinvalmistus keksittiin Kiinassa, taito Eurooppan 1100- luvulla. 

•         Kiinalaiset keksivät myös kirjanpainamisen, Euroopassa Gutenberg keksi irtokirjasimet. Alettiin siirtyä käsin kopioinnista (luostarit)painettuihin julkaisuihin.

•         Seuraukset: painotuotteiden hintojen lasku, isommat markkinat, kaupallinen toiminta käyntiin. 
.    Luku- ja kirjoitustaidon yleistyminen edesauttoi taidon leviämistä

Keskiajan aseet
 

10. Nainen keskiajalla

•         Asema ja elämä riippui siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan oli syntynyt.

•         Määritelmä miehen kautta: naimisiin pääsemistä odottava tytär, sitten miehen vaimo ja sitten jonkun miehen äiti ja jos selvisi hengissä monista synnytyksistään ja elämän vaikeuksista hän oli miehensä leski.
.    Lesket ainoa naisryhmä, joka oli itsenäinen, holhouksesta ja valvonnasta vapaa. 

•         Miehen vaihtoehto saattoi olla myös luostarin suojissa maailmasta erossa vietetty elämä.